Evankeliumiteksti kertoi "lesken rovosta". Pastorimme Laihorinne puhui rohkeasti rikkauden ja rahan haalimisen turmelevasta vaikutuksesta maailmassamme. Hän aloitti saarnan ihmettelemällä sitä, kuinka kirkollinen keskustelu kuohuu voimakkaasti seksuaalisuuden syntien ympärillä pitäen "paljon melua" tästä Jumalan ihmisille antamasta ihanasta lahjasta. Suurennuslasilla tarkastellaan ja etsitään vikaa ja syntiä sieltäkin missä sitä ei ole. Laihorinne totesi, että Jeesus antoi vain pari seksuaalisuutta ja avioliittoa koskevaa ohjetta ja kieltoa, mutta monta kertaa varoitti ja tähdensi paljon suuremman synnin vahingollisuudesta ihmissielulle.

"Ette voi palvella kahta Herraa! Te olette toista rakastava ja toista vihaava. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa!"

Laihorinne kertoi jutusta jonka oli lukenut. Kun Lindon B. Johnsson aloitti Vietnamin sodan, kävi hänen luonaan kenraaleita kertomassa ja raportoimassa säännöllisesti sodan kulusta. Erään vanhemman polven kenraalin raportti oli kuukaudesta toiseen samanlainen: "Tämän sodan on loputtava! Se ei palvele Yhdysvaltain eikä Vietnamin kansan ja laillisen hallituksen etua. Menetykset ovat valtavat sekä ihmishenkien menetyksen että sodassa vammautuneiden sotilaiden ja siviileiden suhteen että myöskin Vietnamin maan- ja luonnon tuhojen ja amerikkalaisen sotakalustuksen menetyksien muodossa. Tätä sotaa ei voi voittaa. Siitä ei ole hyötyä kenellekään. Se vain lisää kärsimyksiä ja lietsoo vihaa Amerikkaa kohtaan maailmalla. Tästä on tultava loppu!"

Kun vanha kenraali taas paasasi tätä raporttiaan presidentille, tämä harmissaan puuskahti lopulta: "En minä voi lopettaa tätä sotaa! Ystäväni aseteollisuuden parissa ansaitsevat paljon raha tällä sodalla!"

Karu kertomus maailmastamme, mikäli se on totta.

Tuntui ihanalta olla Jumalanpalveluksessa, jossa puhuttiin oikeista asioista. Kolehti meni diakonialle ja mua harmitti kun mukaan kiireessä tuli vain yksi kolikko. 

Poislähtiessämme meillejaettiin kirkon eteisessä seurakunnan tapahtumakalenteri syksyn osalta. mielenkiinnolla katselin erilaisia tasokkaitakin konsertteja Forssan kirkossa. Sitten katseeni osui ilmoitukseen, jossa luki "taideterapiaryhmä" eläkkeelle jääville. Se kiinnostaa sen verran että taidan mennä katsomaan, mitä se käytännössä tarkoittaa.  

Tähän loppuun yritän liittään kuvan meidän pihapuun "pienestä" omenasta.

keskellä oleva iso keltainen omena on "valkea kuulas"-yksilö meidän pihapuusta. Sen vasemmalla puolella on kaupan Jonagold-omena, joka on suurimpia myytäviä omenoita. Pienenpi omena on myös meidän omia, mutta se on sellainen tavallisen kokoinen yksilö - vertailun vuoksi.

Tänään uusin uskonto-osiotani enemmän itseni näköiseksi. Minä muutun, usko on mitä on. Jeesus sanoo: "Turha on potkia tutkainta vastaan" Tutkain muistaakseni oli väline langan karstauksessa ja kehruussa. Se oli täyttä piikejä ja hahtuvia. Joka sitä vastaan tappeli, satutti itsensä pahasti.

Mä olen kamppaillut järkeni ja vaikeitten uskonasioitten koko uskossa olemisen aikani, siis lähestulkoon koko elämäni ajan. Joskus tosiaan toivon, ettei maailmassa olisi uskontoja. Ei tarvitsisi miettiä oliko Jeesus sellainen kuin Raamatussa kerrotaan ja onko helvettiä olemassa. Ei myöskään olisi ollut noitavainoja, uskonsotia eikä repiviä kirkon teologisia riitoja oikeasta opista. Ei olisi uskonlahkoja, muslimeita, protestanttien ja katolisten riitoja, homojen syrjintää ja kärsimystä, fundamenttalisteja ja uskonnollisia määräyksiä, jotka tekevät ihmisen hulluksi ja sallivat ihmisryhmien sortaa toisiaan "Jumalan asettaman luonnonjärjestyksen mukaan". Ei olisi ollut Holokaustia, eikä edelleenkään olisi Israelin valtiota eikä Arabian niemimaan tulenarkaa tilannetta.

Jne. jne. jne.

Näin miettii välillä moni ihminen mun kanssa, samassa veneessä olemme.

Mitä sitten olisi?

Siinäpä se: - Me emme tiedä. Jotain kuitenkin aivoilla varustettu Homo Sabiens voi päätellä.

Ihminen olisi kaltaisensa. Hän olisi itsekäs, ja hänen kuuluukin olla. Ilman tarpeellista itsekkyyttä ei ihmiskunta olisi enää olemassa. olisimme tehneet hurmaavan joukkoitsemurhan ihan silkasta epäitsekkyydestä.

Koska ihminen on itsekäs, hän pyrkii aina pitämään huolen omasta hyvinvoinnistaan. Hyvinvointiin kuuluvat myös toiset ihmiset, ne lähimmäiset. Ilman heitä ihminen kuolee. Tietenkään hän ei ilman muita ihmisiä edes lisäänny, mutta ei myöskään muutenkaan pitkälle pötki. Ihmisen pitkä kehitys aikuiseksi aiheuttaa sen, että lapsi ja hänestä huolehtiva äiti ovat melkoisen turvattomia ilman miehensä ja yhteisönsä tarjoamaa suojaa. Ihminen tarvitsee ympärilleen ison turvallisen alueen. Sen tähden ihmiset väistämättä liittyvät yhteen perheenä, sukuna, kyliksi ja kaupungeiksi sekä valtioiksi.

Ihmiset ovat levinneet tasaisesti maapallollamme ja kielet ovat kehittyneet hyvin erilaisiksi. Ne jotka puhuvat eritavalla, näyttävät erilaiselta ja käyttäytyvät mielestämme aivan käsittämättömästi - heitä kohtaan ihminen ei tuntenut aikaisemmin minkäänlaista kiintymystä. Tämä asia on aiheuttanut sotia, samoin kuin se, että olosuhteet jossakin maassa ovat käyneet tukalaksi joko liikakansoituksen, maan luonnonvarojen ehtymisen tai hirmuhallitsijan toimenpiteitten tähden. 

Ilman uskontoa olevassa maailmassa olisi sotia, oman edun tavoittelua ja kaikkea muutakin pahaa, jota on uskonnisessakin maailmassa. Ilman uskontoa naisia sorrettaisiin kuten nytkin - vahvempi mies alistaisi naisen palvelijakseen luultavasti entistäkin enemmän. Ilman uskonnoissa olevaa ajatusta ikuisesta elämästä ja vastuustamme teoistamme hyvän Jumalan edessä kuolemamme jälkeen, jokainen ihminen pyrkisi takaamaan kaiken maallisen hyvän riittävyyttä itsellään koko elämänsä ajan. Siinä kilpailussa vahvemmat voittaisivat ja heikommasta ei välittäisi kukaan. 

Ilman uskontoja emme edes yrittäisi ymmärtää vierasmaalaisia ihmisiä, pyrkisimme vain olemaan heitä vahvempia ja joko surmaamaan tai alistamaan heidät orjiksemme. 

Uskonto, esimerkiksi kristinusko on tehnyt mahdolliseksi tuntea maailmanlaajuista yhteisöllisyyttä. Tämän yhteisöllisyyden tuloksena on nykyaikainen yhä enemmän verkostoituva ihmiskunta, joka pyrkii maailmanrauhaan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tavoite on vielä hyvin kaukana. Ilman uskontojen ihanteita sitä ei olisi ollenkaan. Tavoitteena olisi ehkä kansallissosialismin toteutuminen kaikkialla maailmassa. Näin kun kolmannen maailmansodan syttymisestä on kulunut vasta vaivaiset 60 vuotta, on hyvä opysähtyä miettimään, millaisessa maailmassa eläisimme nyt, elleivät kristityt arvot sisäistäneet länsivaltiot olisi yhdistäneet voimiaan taistellakseen natsismia vastaan ihmisoikeuksien säilymistä puolustaen.   

Elokuun viimeisen päivän kunniaksi koetan tähän jotakin kesästäni kirjoittaa.

Elämä osatyökyvyttömyyseläkkeellä tuntuu ihan hyvältä. Nyt ei kaikki energia mene siihen että yritän vain jaksaa työssäni. Mulla on myös koti, perhe ja puutarha! Kun jään vapaapäiviä viettämään työrupeaman jälkeen, ei minun tarvitse kuluttaa yhtä päivää siihen että kerään taas elämänhallinnan langat käsiini tajutakseni, mikä nyt olisi ajankohtaisinta tekemistä kodissa, äitini luona ja perheen kesken. Muistan asiat koko ajan! Töissäkin muistan asioita paremmin.

Olen tajunnut että nyt on tärkeää tehdä elämästä sen kokoinen, että sitä jaksaa elää, eikä vain jotenkuten selviytyä läpi. Henkilökohtainen elämäni on ollut jokseenkin päämäärätöntä, kärsimykset on kärsitty ja ongelmat ratkaistu miten kuten ja kun onni on kohdalle osunut, on koko ajan sitä varjostanut epätoivo sen tähden että tietää sen olevan niin lyhytaikaista sekä hyvin harvinaista pitkällä ankeanpuoleisella taipaleella.

Nyt mulla on monien vuosikymmenien jälkeen vihdoin sellainen olo, että uskallan miettiä joitakin tarkoituksia juuri mun olemassa ololleni. Päälimmäiseksi nousee Fransiskus Assisilaisen rukous, joka on huoneentauluna mun keittiön seinällä.

Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale:

Niin että sinne, missä on vihaa, toisin rakkauden, missä loukkausta, toisin  anteeksiannon, missä epäsopua, loisin yksimielisyyden, missä erehdystä, osoittaisin totuuden, missä epäilystä, auttaisin uskoon, missä epätoivoa, nostaisin luottamuksen, missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi, missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen.

Niin että, oi Mestari, en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita, hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia, pyytää rakkautta kuin rakastaa muita.

Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää, unohtaessaan saa anteeksi ja kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.

Tää rukous on upean ja antaumuksellisen suuren uskonnollisen opettajan oppilailleen jättämä rukous. Fransiskus Assisilainen rakasti syvästi, kunnioitti ihmisiä ja eläimiä ja kaikkea elollista Jumalan luomaa ja Jumala teki hänen sydämestään suuren oman rakkautensa asuinsijan. Mitä Fransiscus Jumalalta sai, siitä hän auliisti jakoi muille.

Tämä elämänpäämäärä voi vaikuttaa kovin korkealentoiselta ja pilviähipovalta, mutta ei ole sitä. Kysymys on sekä arkisista pienistä ratkaisuista, että suuresta ikuisuuksia syleilevästä rakkauden ja elämän välisestä yhteydestä. Toista ei voisi olla ilman toista. Ei ole niin pientä asiaa, etteikö Jumala kuulisi ja näkisi ja huomioisi, eikä niin suurta yli ihmisen järjen käyvää asiaa, etteikä Jumala sitä ymmärtäisi.

Kiitos tästä kaikesta, Jumala!

Laitan tähän blogiini vastauksen, jonka annoin "tytön" kysymykseen vieraskirjassani.

hei. Anteeksi jos olen haukkunut sinua...mutta et vastannut kysymykseen. Naisvastaisuus on raamatussa selkeä. Haluaisin uskovan kertovan minulle miksi.

Vastaus: Raamattu ei ole mulle ikinä ollut "helppo" kirja. Ajattelen siitä, että se on ihmisen kirjoittama, ja että kirjoittajat olivat miehiä. Uskon kuitenkin, että Jumala on tarkoittanut Raamatun juuri sellaiseksi kuin se on. Kirjasta välittyy kaikki se rosoisuus ja epätäydellisyys kuin ihmisestäkin. Raamattu on myös sidottu siihen aikakauteen jolloin se on kirjoitettu. Kun Raamatussa kerrotaan että naisen pitää olla miehelle alamainen ja selitetään syy siihen, on se eräänlainen miehinen puolustus sille asiaintilalle, joka kirjoittamishetkellä oli vallitseva käytäntö. Kuitenkin ajattelen myös Jeesuksenn sanoja: "Joka tahtoo taivaassa olla suurin, se olkoon kaikkien palvelija". Näin ollen se, että nainen palvelee perhettään, hoitaa lapsia ja vanhuksia, ei ole mikään halveksuttava asia, vaan kunniatehtävä. Nainen on tässä asiassa yleensä hyvä. Jeesus puolusti naisia huomattavan useassa yhteydessä. Omaan aikaansa nähden hän oli suorastaan vallankumouksellinen tässä suhteessa. Hänen opetuslapsissaan oli naisia, hän alkoi keskustella samarialaisen syntisen naisen kanssa, hän puolusti Mariaa, joka kuunteli hänen puheitaan jouten, vaikka sisar Martta teki keittiöhommia. Hän salli porton voidella jalkansa ja armahti aviorikoksen tehneen naisen. Lopuksi hän vielä ilmestyi ensimmäiseksi Maria Magdalenalle noustuaan ylös (mm. tämän tähden uskon ylösnousemukseen. Jos tämä olisi keksittyä legendaa, olisi Jeesus ilmestynyt jollekin arvostetulle miehelle ensimmäiseksi.) Jeesuksen esimerkin mukaan alkukirkko arvosti naisia paljon enemmän kuin siihen aikaan muuten oli tapana. Yksiavioisuus tuli voimaan alkuseurakunnassa ja monin tavoin naisen asema alkoi vähitellen parantua. Uskon että Jumala Jeesuksessa halusi laittaa alulle tämän kehityksen, jonka seurauksena nainen kristityissä maissa on ainakin teoriassa tasa-arvoinen.

Kysymys oli vaikea. Kiitos "tytölle", että penäsi siihen vastausta. Vastaus muotoutui mulle itselleni samalla kun kirjoitin vastausta hänelle.

Kesä kaikilla.

Väsyttää pelkkä ajatus aamu- ja iltavuorosta Rimpikodissa. Ne ovat edessä huomenna ja ylihuomenna. Aamuvuoro vielä menettelee, kun lämpötila ei ehdi kohota ennen puoltapäivää hellelukemiin. Tosin hellettä on ollut jo muutama päivä, niin että huoneet ovat jo alustavasti lämmenneet.

Päiväksi laitamme säleet kiinni talon etelän puoleisissa asunnoissa. Yöllä ja aamulla voi tuuletusikkunaa pitä auki ja postiluukkuun laitetaan talouspaperirullan keskusta pitämään sitä avoinna käytävään päin, että ilma vaihtuu edes vähän. Asunnoissa ei ole parvekkeita. Käytävien päässä olevien siivousparvekkeiden ovet avataan aamulla, ja tämä tekee käytävistä viileämpiä kuin huoneista, joiden lämpötila hellekausina kohoaa 30-32  asteiseksi.

Iltavuorossa suljemme säleet pohjoisenpuoleisissa huoneissa. Lämpötila näissä asunnoissa jää pari astetta alhaisemmaksi kuin etelänpuolen asunnoissa. Nukkuminen sensijaan on vaikeaa auringon porottaessa täydeltä terältä huoneeseen. Onneksi ikkunoissa on ne säleet. Toiset uskaltavat pitää tuuletusikkunaa raollaan yöllä, mutta aina on myös heitä, jotka pelkäävät vetoa, ukkosta ja yön ääniä. Näissä huoneissa saa hikeä pyyhiä. Vanhus saattaa silti sanoa palelevansa.